Belfastin päiväkirjasta
Saavuin kuun vaihteessa tyttäreni luokse Pohjois-Irlantiin. Hän on asunut perheensä kanssa reilut kolme vuotta Belfastissa, joten tiesin odottaa, että muraaleja eli seinämaalauksia on täällä paljon.
Vietän paljon aikaa lapsenlapseni kanssa, jotta tyttäreni saa työskennellä rauhassa väitöskirjansa parissa. Hän tutkii taiteilijoiden yhteistyötä vanhusten kanssa. Kaikki valokuvat on kävelyretkiltä pikkuisen kanssa.
 |
| Retkikaveri. Kotimme lähellä on kävelysilta, jonka kautta pääsee parhaiten Falls´n muurille. |
MURAALITAIDE - muisti ja rauhanprosessi.
Jo ensimmäisenä päivänä ymmärsin, että muraaleja on enemmän kuin paljon! Niitä on kaikkialla, joten johonkin oli raja vedettävä. Runsaudesta tietoisena päätin jo kotona keskittää kiinnostukseni näkökulmaan "muraalitaide rauhanprosessin ja muistin näkökulmasta" tyttäreni (antropologi) ehdotuksesta. Tosin huomattava osa muraaleista oli sovitettavissa juuri tähän kategoriaan.
Belfastin muraalit ovat sekä spontaaneja että yhteisöllisesti synnytettyjä. Yhteisölliset muraali-projektit, “troubles and murals”, ovat tärkeä osa Belfastin rauhanprosessia sekä kommunikointia, josta nousee esiin yhteisiä ajatuksia, muistoja, toiveita sekä traumoja. Traumojen sekä eri yhteisöjen näkökulmien tunnustaminen ja esiin tuominen taiteessa on ollut paitsi merkittävä osa rauhan keskustelua, se on ollut myös erittäin tärkeää yhteisöjen troubles-jälkeisen identiteetin muodostumisessa.
Troubles-käsite viittaa ajanjaksoon 1968-1998, jolloin Pohjois-Irlannissa oli irlantilais- ja brittimielisten välillä väkivaltaisia yhteydenottoja. Kärjistynein ja väkivaltaisin tilanne on ollut 60-luvun lopulta vuoteen 1976. Tosin hajanaisia väkivaltaisuuksia tapahtuu edelleen, josta esimerkkinä brittimielisten toteuttamat bussien polttamiset nyt marraskuussa (ei henkilövahinkoja). Brexit hiertää eri puolten välejä.
Perinteisten muraalien rinnalle on noussut kookkaita valokuvatekniikalla toteutettuja yhteisöllisiä ja poliittisia taideteoksia, kollaaseja ja julistetyyppisiä tauluja. Visuaaliseen maisemaan kuuluvat luonnollisesti tägit (tagi) ja graffitit, jotka saavat nopeasti uusia kerroksia. Myös muraaleja maalataan vanhojen kuvien päälle.
Kuvaan halpis-kännykälläni vaivihkaa, sillä en halua kiinnittää ihmisten huomiota. En halua myöskään häiritä, joten en kuvaa ihmisiä ja heidän kotejaan. Valokuvat ovat minulle muistiinpanoja matkasta Belfastiin, toiseen aikaan ja mieleen, tuntemattomien taiteilijoiden ja yhteisöjen maailmaan sekä myös omiin tunteisiin.
Belfastin päiväkirja löytyy blogista Auringonkehrääjän päiväkirja. Alla muutamia kuvia ehkä kuuluisammalta muurilta - yllätykseksi protestanttien ja katolisten asuinalueita erottavia muureja on useita eri puolilla kaupunkia.
Falls road, yleisnäkymiä rauhanmuurilta:
28.10.2021 Rauhanmuuri ja sen kaksi puolta.
