Parantava villa - performanssit 80-90-lukujen taite #Performanceart

The Second Skin -performance Moscow 1989

 Toinen iho, Turku n. 1990

Toinen iho, Tanska ja Unkari  92-94 

Homage to Earth (Video 80-luvun loppu)

VILLAa on käytetty apuna parantamisessa ja erilaisissa hoidoissa kautta villaisen historian ja paimentolaisten maailman. Meille myös on tuttua painaa villaisella yhtä sun toista. Parhaiten villalla painaminen tepsii iskun aiheuttaman kivun lievitykseen. Todellakin: loukkaantuneen  kohdan  välitön painaminen pehmeällä ja rasvaisella villalla lievittää kipua ja sisäisen verenvuodon eli mustelmien syntymistä. "Nii-in, se toimi silloin ennen vanhaan...ei kyl enää." Eipä tietenkään, sillä kaupasta ostetut villavaatteet on käsitelty konepesun kestäviksi eli huopuuntumattomiksi pinnoittamalla villakuidut synteettisellä hartsilla eli muovilla.

Vanhastaan villavaatteita on käytetty paitsi kylmän ja lämmön eristämiseen, myös reumaattisten kipujen lievittämiseen. Kevyesti huovutetuista villalakanoista on hyviä kokemuksia pitkäaikaispotilaiden ja paljon pitkällään aikaa viettäven vanhusten hoidossa: villa ehkäisee makuuhaavoja ja hieroo kevyesti vartaloa.

Paimentolaisen lammas kuljettaa kulttuuriperintöä - elävänä

Paimentolaisille villan tärkein ja käytetyin muoto on huopa ja joka on usein valmistetttu tarkoin rituaalisin menoin. Olen keskustellut turkkilaisen tuttavani,  juuriltaan turkmeeni-nomadin, kanssa aiheesta n 20 vuotta sitten, ja hänen kertomansa on jäänyt mieleeni. 

Mügu kertoo huovan merkityksestä paimentolaisten elämässä mm seuraavaa: vastasyntyneet  kapaloidaan huopaan ja paimentolaiset eivät tunne ns koliikkivauva-ongelmaa. Vauvat ovat hyvin tyytyväisiä huopakääreissään, sillä lämpö ympärillä pysyy hyvin tasiasena, lisäksi villa hengittää. Vauvojen vaipat ovat huopuuntunutta rasvaista (lanoliini) villaa. Lanoliini neutralisoi villan, jolloin villa puhdistuu ikäänkuin itse. Kehtojen sekä sänkyjen aluset ovat luonnollisesti huopaa. 

Villaa käytetään myös hedelmöitys-hoidossa. Mikäli raskaaksi tuleminen ei ota onnistuakseen, turvaudutaan huovutukseen: huovutetaan kaksi palaa, joista toiseen kuviodaan miesfiguuri ja toiseen nainen. Palat asetetaan vastakkain ja näin valmistettua huopalämmitintä pidetään päivin ja öin alavatsan kohdalla muun vaatetuksen alla. Huopahoidossa yhdistyvät sekä henkinen (maaginen parantaminen) että fysikaalinen hoito, jotka näin elvyttävät kehon itseparantavia voimia. Villalla on luonnollinen ominaisuus muodostaa kosteudesta lämpöä. Uskon villan lämmön yhdessä hierovien ominaisuuksiensa kanssa aukaisevan tukkeutuneita munasarjoja. Mahdollisesti myös huovan sisältämällä aurinko-hormonilla on oma osuutensa...mene ja tiedä, mutta Mugun mukaan toimii kiistatta.

Paimentolaiset kunnioittavat puhdasta valkeaa huopaa pyhänä. Valkoiset karitsanvillat erotellaan mustista ja niistä valmistetaan seremonioissa käytettävät huovat sekä pienten lasten käyttöön tarkoitetut kapalot ja kantokassit. Lammas on mongolien viidestä kotieläimestä se tärkein, eikä suinkaan ravintona, vaan elävänä villankantajana, sillä lampaan selässä kulkevat materiaalit paitsi taiteeseen ja tarinoihin, niin myös asuntoon, vaatteisiin sekä tarpeet hoivaan parantamiseen.

Ehkä kuuluisin villalla parantumisen tarina liittyy Joseph Beuys´iin. Beuys toimi Toisen maailmansodan aikana radiolähettinä pommikoneessa, joka putosi Venäjän ja Saksan väliselle "ei-kenenkään-maa-alueelle". Muistikuviensa mukaan tataaripaimentolaiset löysivät hänet paiskautuneena koneen ulkopuolelta lumihangesta. Oli sydäntalvi ja pakkasta. Löydettäessä Beuysilla oli ruhjevammojen lisäksi palo- ja paleltumavammoja. Paimentolaiset sivelivät haavoihin rasvaa ( lanoliinia) ja hunajaa (joka on antibakteerista) sekä käärivät hänet huopaan. Beuys pääsi sairaalahoitoon vasta useiden päivien kuluttua onnettomuudesta, mutta hän katsoo selviytyneensä hengissä paimentolaisten ensi-avun ja nimenomaan huovan sekä rasvan avulla. Sittemmin nämä substanssit säilyivät pitkään hänen taiteensa keskeisinä elementteinä. 

Joseph Beuys halusi myös korostaa ja  puolustaa taidetta maailmaa parantavana voimana sekä  inhimillisen kulttuurin  luovuuden mahtina.